Hieno- vai kirjopesu ? Saako lingota ? Entäs käyttää huuhteluainetta ?

Vai onko meikäläisen kuivausrumpu totaalirikki, kun ei poista koirankarvoja ? Hahhaahh... :)

Sirin lahjatoivomukset ovat :) :

* Mahdollisuus lähempään tuttavuuteen naapuruston ihanaisen rotikkaneidon kanssa

* Parempi hermoinen palvelija (=äitee)

* Enemmän herkkuja ilman sanoja "ylipaino" ja "vaaka"

* Suomenkielestä poistettavaksi sanat; "vanha, kärttyinen, äijä"

Ai niin Sirin pojan Lucan ajattelumalli herkkujen saamisesta on seuraava;

Yksi mulle, yksi mulle ja yksi mulle. "Miten niin nää kaksi kuuluu Sirille ja Tinolle?" "Ne oli tos vaan lattialla, miten niin vein suusta?" "Sulla ei oo todisteita, Nih!" "Mrrrrr nää on mun, *karmeeta ulinaa* sää et voi viedä niitä ne on MUN !"

Ja sit niitä kuvia, Lucan yks vee kuvat ovat jotenkin hävinneet mutta Tinon viis vee kuvia yms. olis tässä tarjolla:

Sumea kuva kakusta jossa on maksalaatikkopohjalla kinkkurouhetta, härkätikkuja sekä juustopalloja

Herra viis vee eli Tino maistelee eli siis siirtää karmeet juustopallot pois todellisen herkun tieltä eli maksalaatikon. Taustalla Siri harkitsee, että kannattaako ollenkaa ees tsekata mitä olis tarjolla...

Aito ja alkuperäinen eli Siri nautiskelee elostaan sohvalla...rahvas eli kaikki alamaiset eli kaikki muut istukoot vaikka lattialla kun hänen korkeutensa lojuu sohvalla

Ei pääse ees herra viis vee eli Tino sohvalle kun aito ja alkuperäinen eli Siri on sen vallannut

Ei siis sohvalle pääse ees pahnanpohjimmainenkaan eli Luca. Huom koiruutta ei tässä kuvassa potkita päähän tai tallata vaan suoritetaan koiruuden täyspainoista koko kropan rapsutusta. Ja Luca tuijottaa yhtä Tinon kakusta jäljelle jäänyttä juustopalloa, huom kuvan oton jälkeen ei kyseistä juustopalloa enää tavattu matolta :)

Jaa miten siellä Viros kävi ? Noooo....Tino suorastaan räjäytti koko paikan, lauantaina pihalle EH:lla ja sunnuntaina T:llä...että sellaista tällä kertaa...arvostelut kyl naurattavat tätä emoa vielä pitkään...matala mutta leveä runkoinen...mitä meitin Tino vai ??? :) No mitäs tästä tyhmät tuomarit ja se siitä, pääasia et koiruus on turvallisesti taas kotona.

Moi mä oon Luca jo yks vee. Mä oon monta kertaa sanonut tolle mun mutsille et sen pitää kirjoittaa tänne mitä meille kuuluu mut se on vaan sanonut ettei voi ku on teknisiä ongelmia, mitä ne sitten onkaan. Mut nyt se lupas sitten kirjottaa, kun mun kaks tassu järjestelmä on niin hidas. Juup mä siis täytin jo tos kesällä yks vuotta ja nyt on jo talvi, tiettekös kaverit et siel on pihalla jotain ihmeellistä märkää ja kylmää juttua, lunta sanoo mutsi. Mulla meni aivan systeemit sekaisin enkä voinut ees pariin päivään kakata kun sellaista ihme hommaa oli mun lempparipaikoilla, mut nyt mä oon jo tottunut ja tykkään juosta siinä ihme jutussa. Mul on nyt aikas ankee viikonloppu kun mun paras kaveri Tino ei oo kotona, mutsi vaan yht äkkiä hävitti sen tost ovesta pois. Mutsi sano et Tino tulee pian takas se vaan käy äkkiä matkoilla Virossa, tulee kuulemma jo maanantaina...mut hei eiks ny jo oo maanantai ?? Mä joudun ny oleen ton mun kärttysen iskän kanssa ja se ei ees leiki mun kaa, mä juoksen aina kovaa ovelle ja haukun tosi lujaa jos joku tulee, katos ku mä ootan Tinoa kotiin.

Mulle meinas tossa aiemmin käydä tosi hullusti, mutsi sano et hengen lähtö oli lähellä, ku mä vaan pikkasen maistoin sellaista pehmoista ja karvasta matoa. Mut se mato oli tosi ilkee ja mun kurkku turpos melkein umpeen ja mä en saanu henkee ja sit mutsi vei mut sellaselle tätille joka pisti mua ja sit mulla oli tosi väsynyt olo. Mutsi muuten itki aikas lujaa ku se kuulemma luuli et mä kuolen. Nyt mä yritän olla maistamatta sellaisia matoja, mutta en mä aina muista ja sit mutsi kiskoo mua hihnasta ja kiljuu.

Mä sain muuten Leena-tätiltä kivan hirven synttärilahjaks, se on mun yks lempparileluista. Paras on tietty seepra ja sit on pingu ja sit toi hirvi, ku mun käärme meni pois. Mä kuulemma tyhjensin sen pään ;)

Nyt mä meen nukkumaan ja päästän mutsinkin unten maille. Terkkuja kaikille T. Luca

Juup en minäkäään usko tätä vielä todeksi ja muuten sattui ja niin p*****ti

Mutta saanko esitellä, sydämen puolella kulkevat loppu elämäni (niinkuin muutenkin) rakkaat lapseni, ihossa alkukirjaimien muodossa hunniemon hunnilauma:

Ja nimiä ei sitten vaihdeta

Eli siinä itse kakku jota tehtiin X3, pohjana makaronilaatikko a`la saarioinen ja reunoilla nakkeja + juustonaksuja sekä päällä raejuustoa. Siriuksen herkut nääs...

Eestin valio atrioimassa

poika tulossa ja iskä tositoimissa...meinaan ruoan suhteen, Tinoa ei kuvissä näy, koska hänen korkeutensa ei syö muun  rahvaan kanssa

Isä ja poika...kumpi on kumpi ?? arvoituksen ratkaisu: poika edessä iskä takana

Siri ja Tino lähtivät eilen Anne-kasvattajan matkassa kohti Vironmaata ja siellä Sillamäkeä. Ja siellä se potti sitten jysähti !

Suvijan Sirius "Siri" VSP, PU1, AVO ERI1, SERT, EE MVA

Suvijan Miros La "Tino" PU3, AVO ERI3

Elikkäs Siri sai kolmannen sertinsä Virosta ja tuli Eestin valioksi, JEEEEEEE !

Kiitos Anne koko sydämestäni, että taas jaksoit pojat sinne viedä ja kiitos Sirin esittämisestä. Sinun ansiotasi nuo sertit ovat. Olen niin onnellinen.

Huomenna pojat tulevat kotiin ja emon on tehtävä Sirille ja muillekin valiokakkua, pitähään tätä juhlia. On tämä kuitenkin sen verta suuren työn, julmetun ajan ja vielä suuremman rahasumman takana oleva juttu. Sanoinko jo että mä olen niin onnellinen

Emon eka valio, huoh. Niin että varokaa vaan tuttavat ja vihamiehet tästä saatte kuulla vielä pitkäääääään.

Nyt sitten tarvitaan Sirille se yksi ja ainoa serti Suomesta ja tulee myös Suomen valioksi sekä Tinolle yksi serti joko Virosta tai Suomesta. Eli suuntaamme siis kehiin uudella innolla. Kyllä ne vielä jostain rapsahtaa. Ja nyt tietysti joku miettiit, et kuinkas Luca ? No Luca aloittaa pikapuoliin kehäharjoitukset ja sitten katsotaan minne mennään ja mennäänkö. Ensin emon ja Lucan pitää löytää ns. yhteinen sävel ja tehdä hommasta kivaa molemmille. Pakolla ei toimita. Ja onhan tässä aikaa, Sirikin valioitui vasta reilun 6 vuoden iässä ja Luca on vasta 8 kk. Ja koska iskä on niin kyl se poikakin, jossain vaiheessa.

Huomenna kun pojat tulee kotia, kuvaan emon pikku valiota ja laittelen sitten kuvia tännekin. Juu juu mut kun mä olen NIIN NIIN onnellinen, niin pakko hehkuttaa koko ajan. Nyt lähden katsomaan olisko puhelimessa vielä joku jolle en ole soittanut ja kertonut. Sori vaan kaverit

Tänään kävimme vielä kameran kanssa katsomassa ko. paikkaa ja nyt ei Lucan todellakaan tehnyt mieli harrastaa moista urheilua. Laitanpa tähän kuvia metsälenkiltämme ja on muuten sen sama polku jossa tapasimme sen "kivan" tädin aiemmin viikolla eikö vain näytäkin ladulta ja vielä viralliselta sellaiselta. Valitan kuvien tärähtänyttä laatua. Ei meinaan ollut kovin helppo homma kuvata kolmea koiraa, joista yksi sinkoilee sinne tänne. Väkisinkin siinä kamera yhdessä kädessä hieman heilahtelee

Siri ja Tino tarkkana, Luca normissa kulkuasennossaan :)

Luca kerää uusia keppejä sekä käpyjä

Tarkoitus oli kuvata Siriä, mutta Tino ehti kuvaan mukaan

Tuolta kallionreunan päältä Luca pomppasi kylmään kylpyynsä elikkä tuo keltainen on sitä jääkylmää vettä

Sama reuna itse reunan päältä, Lucaa ei kuvissa näy koska oli emon vieressä tiiviisti, niin se "siperia" opettaa pikkuista koirapoikaakin

Tino miettii sumuisessa kuvassa varmaankin elämän suuria kysymyksiä mm. miksi vesi on märkää

Siri iskä tarkkana

Ja Luca poika samoin

Ja ne aah keväiset tuoksut vievät joka jätkän mukanaan ;)

Rämmin koiruuksien kanssa keskellä metsää, kuljimme pienellä polulla kiipeillen kantojen ja juurakoiden yli. Vastaamme tulee nainen sukset olalla. Jo kaukaa alkaa kiljunta "koirat kiinni, koirat kiinni" Huudan vastaan, että koirat ovat kiinni ei mitään hätää. Ja siitä se sitten alkoi se hemmetinmoinen kiljunta. Koiria ei saa kuljettaa ladulla, olen aivan  että millä hiton ladulla. Olemme koko armaan talven kiertäneet kaikki ladut kaukaa ja voin kertoa että niin on ja paljon. Vastaan, että emme ole ladulla ja koirat ovat kiinni. Että eihän tässä voi edes hiihtää kun ei ole lunta ollenkaan ja polkukin pelkkää kantoa ja juurakkoa sekä kaatuneita puita. Hirveä kiljunta vain jatkuu, kuinka häiritsemme lintujen ja oravien pesintää. Totean vastaan, että luulenpa ettei tuon kiljunnan jälkeen täällä pesi kukaan sataan vuoteen. Takuulla hehtaarin alueella joka orava pakkasi käpyjään. Huuto ladulla olemisesta vain jatkuu, vastaan, että jos kerran olemme ladulla niin miksi rouva kävelee siellä sukset olalla ? Eikös ladulla käveleminenkin ole kielletty ? Yritän päästä kiljuvan rouvan ohi kiertäen ja rämpien metsän siimeksessä, niin eikö tämä järjen jättiläinen tule perässä. Kiljuen kuinka sotkemme ladut, häiritsemme lintujen ja oravien pesintää ja vielä sotkemme mustikan varvut. Tässä vaiheessa alkaa tämän emon ketutuskäyrä nousemaan räjähdysalttiille alueelle. Totean vielä rauhallisesti, että emme riko minkään valtakunnan lakia, koirat ovat kiinni, emme ole ladulla, emme sotke kenenkään puutarhassa ja jätöksetkin kerään. Näytän vielä pussikasaa taskustani.

Kiljunta jatkuu kuinka on varma siitä että olemme olleet yleiselläkin ladulla kävelyllä, siellä on ollut jälkiä. Totean vielä että täällä on taatusti muitakin koiria kuin nämä minun kolme ja me emme kulje virallisilla laduilla. Hän on kuulemma itse nähnyt jälkiä, olen kuulemma vain opettanut koirat kulkemaan niin kuin jänikset että jäljetkin näyttäisivät siltä.

Tässä vaiheessa kerron arvon rouvalle, että jos nyt se kiljunta ja meidän seuraaminen ei lopu, päästän koirat ja itseni irti. Sen jälkeen ei tartte pariin talveen hiihdellä näillä mailla ollenkaan. Kele ! Sitten alkaakin kauempaa kuulumaan raivokasta haukuntaa ja eukko kääntyy juoksujalkaa siihen suuntaan, alkaen kiljunnan seuraavalle kuinka ladulla ei saa olla koirien kanssa ja kuinka lintujen ja oravien pesintä häiriintyy...onneksi olkoon vaan sinulle joka tuon akan hampaisiin jäit. Toivottavasti sinulla oli iso ja vihainen koira irti, joka tykkää pureskella suksia

Tässä varmaan pitäisi ennen lenkkiä juoda itse ja juottaa koiruuksille muutama tölkillinen red bullia, et saataisiin siivet millä lentää...jonnekin jossa ei ole hiihtäjiä, mustikoita, oravia, lintuja, ihmisiä...on varmaan joku mielikuvitus maa...

No toiset mahtuu junaan, toiset jää asemalle ja toiset ei näköjään selviä koskaan edes sinne asemalle. Mutta voi sinua tätiraukkaa, tulen jatkossakin kulkemaan sitä samaa polkua koiruuksien kanssa. Mutta eipä tarvitse meidän enään häiriintyä oravista ja linnuista, muista metsäneläimistä nyt puhumattakaan. Ne kaikki ovat taatusti pakanneet tavaransa ja muuttaneet rauhallisemmille kolkille, eli jos nyt jossain metsäneläimistö lisääntyy rajusti, ovat ne täältä lähtöisin.